Ihmisen elimistön happo–emästasapaino on keskeinen fysiologinen mekanismi, jota säädellään useiden järjestelmien – hengityksen, munuaisten, veren bikarbonaattipuskurin ja solujen aineenvaihduntareaktioiden – yhteistoiminnalla. Solujen sisäinen ympäristö on luonteeltaan lievästi emäksinen, kun taas aineenvaihdunnan tuottamat happamat yhdisteet (mm. laktaatti, hiilidioksidi, orgaaniset hapot) lisäävät jatkuvasti happokuormitusta.
(Guyton & Hall, Textbook of Medical Physiology, 2021)
pH-tasapaino-ohjelman lähestymistapa perustuu siihen ajatukseen, että ravinto, nesteytys ja elämäntavat voivat tukea elimistön luonnollisia puskurijärjestelmiä. Vaikka veren pH pysyy kapealla fysiologisella alueella (7,35–7,45), ruokavalion vaikutuksista kudosten happokuormaan ja munuaisten eritetasapainoon on julkaistu tutkimuksia, erityisesti PRAL-arvon (Potential Renal Acid Load) kautta.
(Remer & Manz, Journal of Nutrition, 1995)
Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulma
Tutkimusten mukaan ravinnon mineraalikoostumus, vihannesten runsas käyttö ja kasvipainotteinen ruokavalio voivat vähentää elimistön happokuormaa ja tukea mm. munuaisten toimintaa ja happo–emäs-homeostaasia.
(Frassetto et al., European Journal of Nutrition, 2001)
Vastaavasti stressi, univaje ja voimakas fyysinen kuormitus lisäävät happamia aineenvaihduntatuotteita, joita elimistön tulee neutraloida. Elämäntapojen optimointi voi siis epäsuorasti tukea kehon puskurijärjestelmiä.
(Robergs et al., Sports Medicine, 2004)
Tämän kaltaisella lähestymistavalla voidaan teoreettisesti tukea:
- hapenkuljetusta ja aerobista aineenvaihduntaa
- solujen toiminnallista mikroympäristöä
- aineenvaihduntatuotteiden poistumista
- vähentynyttä matala-asteista stressikuormaa
Ruoansulatuksen näkökulma
Ruoansulatus käynnistyy suussa entsymaattisesti (ptyaliini/amylaasi) ja jatkuu vaiheittain koko ruoansulatuskanavassa. Mahalaukku tuottaa suolahappoa vastauksena ravinnon ja hermoston ärsykkeisiin, eikä suolahappo ole ruoansulatuksen “ensimmäinen vaihe”, vaan myöhempi osa monivaiheista prosessia.
(Costanzo, Physiology, 2018)
Tämän vuoksi nesteytyksen, entsyymitoiminnan ja elimistön kokonaiskuormituksen optimointi voi tukea ruoansulatusta kokonaisuutena.
Alkalisointi hyvinvoinnin tukena
Kasviksista, vihreistä lehtikasveista ja mineraaleista koostuva ruokavalio on tutkimusten mukaan yhteydessä:
- parempaan kivennäistasapainoon
- matalampaan PRAL-kuormaan
- tehokkaampaan happojen eritykseen munuaisten kautta
(Sebastian et al., Kidney International, 2002)
Näiden vaikutusten kautta voidaan parantaa elimistön palautumiskykyä ja tukea pitkän aikavälin terveyttä.
Lähdeviitteet
- Guyton & Hall. Textbook of Medical Physiology. Elsevier, 2021.
- Costanzo, L. Physiology. Elsevier, 2018.
- Remer, T., & Manz, F. Potential Renal Acid Load of Foods and its Influence on Urine pH. Journal of Nutrition, 1995.
- Frassetto, L. et al. Diet, Evolution and Aging. European Journal of Nutrition, 2001.
- Robergs, R. et al. Biochemistry of exercise-induced metabolic acidosis. Sports Medicine, 2004.
- Sebastian, A. et al. Improving acid-base balance through diet. Kidney International, 2002.